Sitä luulisi että raskaus-dementian jälkeen aivot palautuisi normaaliksi pian synnytyksen jälkeen. Että taas muistaisi minne laski sen kahvikupin ja että tytölle pitää tehdä eväät kouluun keskiviikkoisin. Niinhän sitä luulisi! Vaan tuntuu että puhelin, seinäkalenteri ja jääkaapinovi ovat täynnä kaikenmaailman lappusia ja merkintöjä. Kun pitää kirjoittaa ylös, että muistaa pakata hoitolaukun, ollaan jo pahasti pohjalla. Tälläkin hetkellä kuumeisesti mietin, muistinko kirjoittaa kaiken ylös, mitä tälle viikolle oli menoja ja muistamista.

image

image

Äidit taitavat olla kalenterien ja muistilehtiöiden suurkuluttajia, ainakin itselläni käynyt näin lastensaannin myötä. Tuntuu, että jos en nyt heti kirjoita tätä ylös, niin se haihtuu ilmaan. Kauppalista on ehdoton jos aikoo saada tarvittavat asiat kotiin asti, menot pitää kirjoittaa sillä hetkellä kun niistä sovitaan ja muistilistoja löytyy tosiaan hoitolaukun täydennyslistasta luetteloituihin kotitöihin. Haaveissa siintää tulevaisuus, kun lapset kasvaa ja muistan taas laittaa sukat ennen kotoa lähtemistä. Sitä odotellessa..

Ps. Hyvä esimerkki on tämä kirjoitus, unohdin mitä piti kirjoittaa. Lyhyestä virsi kaunis ja toivotaan että muistan ensikerralla loppuun asti mitä tulin kirjoittamaan!